Perinteinen ohjelmisto on suunniteltu siten, että sitä käyttää yksi kuluttaja tai asiakasyritys kerrallaan. Eli esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmä asennetaan yrityksen palvelimelle. Jokaisella asiakasyrityksellä on siis oma instanssi omalla palvelimellaan, ja siten oma myös oma tietokanta.
Kutakin asennusta voidaan räätälöidä, rakentaa integraatioita ja niin edelleen. Softafirman näkökulmasta erilaisia asennuksia on yhtä paljon kuin asiakkaitakin. Kentällä on useita eri versioita, erilaisissa palvelinympäristöissä ja hyvin erilailla konfiguroituina. Uuden version levittäminen on usein hidasta kun pitää miettiä miten päivitys asentuu erilaisissa asiakasympäristöissä ja -konfiguraatioissa. Niinpä kehityssykli on usein verraten hidas.
SaaS-ohjelmisto suunnitellaan sen sijaan jo alunperin moniasiakaskäyttöön (eng. multitenant). Yhdessä ja samassa asennuksessa, samassa tietokannassa ja niin edelleen pyörii siis jokaisen asiakasyrityksen omat “instanssit”. Tosin instanssi sanaa ei voi yleensä SaaSin yhteydessä käyttää, sillä tosiasiassa ohjelmistosta on yksi instanssi vaikkakin jokainen asiakasyritys kokee käyttävänsä omaa instanssia.
SaaS-ohjelmiston kehitystahti onkin usein melkoisesti nopeampi ja päivityksiä saatetaan julkaista useita viikossa sillä nyt ylläpidettävänä onkin vain yksi toimittajan hyvin tuntema ja itse hallinnoima instanssi.
Monivuokralaisuus tarkoittaa kuitenkin, että ohjelmistoa ei voi (palvelin)asennuksen puolelta räätälöidä asiakaskohtaisesti.
